index

Arvo ja Karin Liesmaan vaiheita

Kirkkoherra Arvo Liesmaa oli syntynyt vuonna 1906 Käkisalmen kaupungissa Karjalassa. Vuosina 1947-1957 Arvo Liesmaa (1906-1974) oli Urjalan kirkkoherrana sekä vuosina 1957-1969 Helsingin pitäjän kirkkoherrana Tikkurilassa. Arvo Liesmaa mm. siunasi haudan lepoon Bodomin järvellä vuonna 1960 surmatut nuoret. Urjalassa ollessaan hän vihki avioliittoon mm. hiihtäjä Veikko Hakulisen, Hakulisen morsian toimi Urjalassa opettajana. Liesmaan kanssa samalla kurssilla teologisessa tiedekunnassa opiskelivat mm. tuleva arkkipiispa Martti Simojoki ja jonkin aikaa kirjailija Mika Waltari.

Arvo Liesmaan isä oli Porvoosta ensin Sortavalaan ja sitten
Käkisalmelle muuttanut agronomi Carl Ferdinand Lindholm (1856-1929). Hän hoiti Käkisalmella lääninagronomin virkaa. Äiti Aina Lindholm (1879 -1957) oli omaa sukua Pekki ja kotoisin läheisestä Valkjärven kunnasta Karjalan kannaksella. Aarne Sihvo kirjoitti
Käkisalmi-lehdessä matkastaan Aina Lindholmin kanssa vuonna 1909, kirjoitus ilmestyi Ainan kuolinvuonna 1957. He matkustivat
kievarikyydillä, Sihvo matkusti Käkisalmesta Muolaan Lehtokylään. He muistelivat matkan aikana Aina Lindholmin isää Filip Pekkiä, joka toimi Vuoksi-laivalla konemestarina. Filip Pekki oli armoitettu leikinlaskija ja laivan tullessa satamiin Vuoksi - järvellä sattui hassuja kommelluksia matkustajien ja rahdin kanssa. (Aarne Sihvo oli jääkäri ja kahteen otteeseen puolustusvoimien komentaja.)

Arvo Liesmaan alkuperäinen nimi oli Arvald Lindholm. Hän toimi nuorena mm. partiossa ja matkusti silloin Käkisalmen partiolaisten kanssa Viroon. Ylioppilaaksi Liesmaa kirjoitti vuonna 1926 Käkisalmen lyseosta ja opiskeli papiksi. Sodan aikana Liesmaa toimi sotilaspastorina. Nuorena pappina hän loukkaantui moottoripyöräkolarissa. Hän oli matkustajana sivuvaunullisessa armeijan moottoripyörässä, joka ajoi ulos tieltä ja sitten piikkilanka-aidan läpi, Liesmaa loukkaantui kolarissa.

Ruustinna Karin Liesmaa (os. Sonny) oli syntynyt Inkerinmaan Lempaalassa vuonna 1906. Hänen isänsä oli Lempaalan kirkkoherra Paul Sonny (1871-1928) ja äitinsä Rauha Sonny (os. Lybeck) (1873-1938). Isä kuului suureen sisarusparveen. Karin Liesmaan isä Paul Sonny opiskeli papiksi ensin Pietarissa ja sitten Tartossa. Tartossa opiskellessaan hän joutui mm. erotuomariksi kaksintaisteluun. Myöhemmin Lempaala ja sen pappila jäivät Neuvostoliiton puolelle valtion syntyessä. Paul Sonny oli vaikeuksissa uuden hallinnon kanssa,
hänestä annettiin mm. etsintäkuulutus. Anni Tukia, jonka kotitalo oli myös ollut Lempaalassa, kertoi Kirsti Saravuolle, että Tukian talon renki auttoi Paul Sonnyä pakenemaan rajan yli heinäkuormassa. Karin Liesmaa muisteli joskus "grossmamaksi" kutsumaansa isänsä Olga -äitiä (Olga Sonny, os. Dell , s. Pietarissa 1844, k. Viipurissa 1925), jolla oli 12 lasta. He viettivät usein kesiään isossa kartanossa.
Kyseinen Järvenpään kartano sijaitsi Karjalassa Viipurin maalaiskunnassa   Viipurin kaupungista länteen Hounin järven rannalla. Karin Liesmaan isän isä, Olgan puoliso Alexander Sonny (s. Inkerin Keltossa 1843, k. Viipurissa 1905) oli ostanut Järvenpään kartanon huutokaupassa. Hän voitti suuren arpajaisvoiton. Olga ja Alexander Sonny toimivat Viipurin diakonissalaitoksessa Varakas Hackmanin suku tuki kyseistä laitosta. Järvenpään kartano myytiin Karin Liesmaan suvulta 1910 -luvulla Ögårdille, ja tunnettiin sittemmin Ögårdin kartanona.
Karin Liesmaan äidin (Rauha Matilda Sonny os. Lybeck 1873 -1938) isä oli viipurilainen kirkkoherra Edvard Wilhelm Lybeck (1840 - 1885).
Lybeckin Siri -tyttären poika oli tunnettu lastenlääkäri, professori Carl Eric Sonck (1905 - 2004). Samaa Sonckin sukua on arkkitehti Lars Sonck. Carl Eric Sonck kertoo kirjassaan, että Edvard Lybeck osallistui armeijan harjoituksiin ja Lybeck sai vastaanottaa Keisari Aleksanteri II:lta suuren kultaristin ketjuineen. Edvard Lybeck kuoli 45 -vuotiaana jalassa olleesta haavasta tulleeseen verenmyrkytykseen. Perhe joutui taloudellisiin vaikeuksiin ja mm. keisarilta saatu kultaristi oli myytävä.

Eräs Kariniin yhteyttä pitänyt sukulainen oli Karin Liesmaan äidin sisar Signe Lybeck (s. 1880) . Signe oli käynyt Helsingissä lapsenpäästökoulun ja avannut Viipurissa oman synnytyslaitoksen. Siellä raivosi jokin sairaalabakteeri ja laitos oli suljettava. Signe kuitenkin perusti Viipuriin Yksityishotelli Lybeckin. Nimen yksityishotelli -osa tarkoitti, että Signe sai valita asiakkaansa. Erityisesta pannassa olivat huulipunaa käyttävät naiset. Signe ei avioitunut, hän seurusteli mahdollisesti nuorena Yrjö Sirolan kanssa. Karin Liesmaan Heidi tytär kirjoitti muistiin tietoja mm. Signe -tädistään, Heidi vieraili 1950-luvulla Signen asunnossa Helsingin Topeliuksenkadulla.

Karin Liesmaa oli koulutukseltaan talous- ja kansakoulunopettaja. Hän opiskeli Helsingissä 1920 -luvulla. Tuohon aikaan hän toimi mm. lastenkaitsijana Parlandin perheessä Kauniaisissa. Hän hoivasi mm. Herman Parlandia (s. 1917), Herman Parland toimi myöhemmin Tampereen tkk:ssa professorina. Muut Parlandin veljekset olivat kirjailijoita. Karin Liesmaa toimi Urjalassa Vahosten koululla opettajana 1954-1955 ja myöskin opettajan sijaisena Tikkurilassa. Karin Liesmaan Paul -isän sisaruksista mainittakoon Elly -sisar, jonka puoliso Hugo Magnus oli saksalaista sukua. Magnuksilla oli viisi lasta. Paul Sonnyn veli metsänhoitaja Arthur Sonny (1877-1931) oli puolestaan jäsenenä Viljavakka -nimisessä ihanneyhteisössä Haitissa.

Karin Liesmaan Paul-veli opiskeli samallla vuosikurssilla papiksi Arvo Liesmaan kanssa, Arvo ja Paul asuivat huonetovereina. Paul Sonnyn Gretel -vaimo oli omaa sukua Gröhn, hänen isänsä oli ollut Viipurin Linnankadun päässä olleen Hovingin kirjakaupan kirjanpitäjä,. Perhe oli kokonaan ruotsinkielinen. Karin Liesmaa toimi Urjalassa Vahosten koululla opettajana 1954-1955 ja myöskin opettajan sijaisena
Helsingin pitäjässä.

Avioiduttuaan 1930 -luvun alussa Karin Sonnyn kanssa Arvo Liesmaa toimi Karjalan kannaksella olleen Sakkolan kunnan kappalaisena vuosina 1933-1940. Arvo Liesmaa toimi 2 vuotta Sakkolan kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Karin ja Arvo Liesmaalle syntyi kaksi lasta, tytär Heidi vuonna 1933 ja poika Martti vuonna 1935. Valkjärven kirkkoherrana Liesmaa toimi vuosina 1940-1947. Hän oli Valkjärven seurakunnan viimeinen kirkkoherra, koska seurakunta lakkautettiin vuonna 1947. Urjalan kirkkoherrana Liesmaa toimi vuosina 1947-1957. Pappilana oli tuolloin Urjalan Honkolan kylässä ollut vanha puinen pappila-rakennus, se sijoittui Väinö Linnan kuvaaman Pentinkulman alueelle ja vastasi Linnan Pentinkulman pappilaa. Pappilassa toimi
myös kirkkoherranvirasto kanslisteineen.
Liesmailla kävi usein Urjalan Honkolan pappilassa kylässä Karin Liesmaan laajaa sukua. Pappilassa oli myös kotieläimiä, mm. sikoja ja hanhia. Eräs tuolloinen pikkupoika muisteli, että pappilan hanhet olivat
vähällä käydä ohikulkijoiden kimppuun. Sama poika sai sittemmin joskus kyydin kirkonkylälle Liesmaan tolppamallisella A-mallin Fordilla. Arvo Liesmaa haki autolla kirkonkylältä rehua, rehusäkki mahtui hyvin tolppamallin autoon.

Vuosina 1957-1969 Arvo Liesmaa toimi Helsingin pitäjän seurakunnan kirkkoherrana Tikkurilassa nykyisellä Vantaalla. Alueella aloitti suomenkielinen seurakunta ja Arvo Liesmaa oli kyseisen suomenkielisen seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra. Liesmaat asuivat Tikkurilan seurakuntatyökeskuksen asuntosiivessä, talo oli pienkerrostalo. Kyseinen työkeskus oli nykyistä Vantaan kaupungintaloa vastapäätä. Kyseinen asuntosiipi on myöhemmin purettu. Vuonna 1958 seurakunta kuului Tampereen hiippakuntaan, koska Helsingin hiippakuntaa ei ollut vielä perustettu. Tampereen piispa Elis Gulin suorittikin seurakunnassa piispantarkastuksen vuonna 1958. Tarkastuksen aikana vierailtiin mm. Aero Oy:n "Seutulan" lentokonehalleilla ja lennonjohdossa. Yhteys Urjalaan säilyi Tikkurilan vuosinakin, Liesmailla oli kesähuvila Urjalankylässä Rutajärven rannalla. Hän myös toimi pappina urjalalaisen kartanonomistaja Tyyne Degerstedtin hautajaisissa joulukuussa v.1968 Urjalan kirkossa.

Muistikuva Arvo Liesmaan eräästä viimeisestä jumalanpalveluksesta

Vuodenvaihteessa 1968-1969 oli Tikkurilassa runsaasti lunta. Osa ihmisistä odotti keskiolutmyynnin vapautumista 1.1.1969.
Seurakuntatyökeskuksesta kirkkoherra Liesmaan asunnolta näkyivät torninosturit tulevan Tikkurilan Kukkakedon asuinalueen työmaalla. Kukkaketo rakennettiin viereiselle pellolle. Kaukaa näkyi Tikkurilan Silkin valomainos ja kauempaa pieni vihreä valomainos, jossa luki "El Rod". Aseman lähellä oli lisäksi värikkäät valomainokset Tikkurilan
Väritehtaiden radan viereisessä kaksoistornissa. Helsingin pitäjän
Pyhän Laurin kirkossa oli uudenvuodenyön jumalanpalvelus, jossa liturgina oli 62-vuotias Arvo Liesmaa. Hän olikin hyvissä ajoin sakastissa selailemassa saarnakirjaansa. Kirkkosali oli täynnä yleisöä. Sitten uudenvuoden jumalanpalvelus alkoi ja Arvo Liesmaa asteli kirkkosaliin.

Helmikuussa 1969 Arvo Liesmaa osittain halvaantui ja jäi sairas-
eläkkeelle.
Arvo Liesmaa kuoli vuonna 1974, Karin Liesmaa kuoli vuonna 1993.